sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Pöytäkangaspuista

Koska joskus on hyvä antaa itselleen lahjoja, annoin itselleni syli-/pöytäkangaspuut.

IMG_1203

Seuraa pitkällinen selvitys asiasta.

Ostoksessa ei ollut kyseessä mikään hetken mielijohde vaan olen katsellut näitä sillä silmällä jo jonkin aikaa. En vaan ole jaksanut perehtyä tilausasioihin (millainen, mistä, mitä oheistarpeita jne). Kun nyt sitten päätin tehdä asiassa jonkun päätöksen, olin kuitenkin jo jotenkin mystisesti suodattanut itselleni mielikuvan että haluan Ashfordin Knitters Loom -puut. Tätä ajatusta en pysty paremmin taustoittamaan, muitakin valmistajia maailmalla lienee. Varmaan ainakin Knittyn arviolla oli sormet pelissä.

Knitters Loom -puita on kolmen levyisenä: 30 cm, 50 cm ja 70 cm. Aluksi olin päättäväisesti hankkimassa noita kaikkein leveimpiä, koska jos kerran ostaa niin miksi ei ostaisi isointa, mutta niitä olikin jotenkin hankala löytää. Maailman nettikaupoissa niitä toki on, mutta aina oli joku este: en halunnut ostaa kaupoista joista en selvästi tiennyt paljonko postimaksuksi tulisi (nämä nyt jonkun kilon kuitenkin painavat) ja jos löysin sopivan kaupan, siellä ei myyty kangaspuut + kantokassi -komboa (jonka olin myös päättänyt haluta koska on kuulemma kätevä. Ja onkin.)

No, kun myös sitten mittailin että paljonko se 50 cm oikeastaan on, totesin että se saattaa kuitenkin olla riittävä. Olin nimittäin bongannut että Lankakauppa Kujehan se myy tuota 50-senttistä versiota laukkuineen varsin käypään hintaan (sis. postimaksut). Sinne sitten lopulta tilaus sisään sujahti ja toimitus oli salamannopea (kiitokset Kuje ja Janne!). Sen verran olin myös nettiseikkailuillani oppinut että pirtoja (reed, toivottavasti se on suomeksi pirta) kannattaa olla erisilmäisinä eri paksuisille langoille, ja samalla laitoinkin Saksaan menemään tilauksen tiheämmistä pirtoista (pirroista? Tässä huomaa että joutuu opettelemaan myös ihan uuden termistön.) Toivottavasti sieltä pian saapuvat.

No niin. Asford-paketista löytyi puiden lisäksi ohjeistus niiden käyttöönottoon ja loimien luomiseen, onneksi, ei se ihan olisi itsestäänselvästi auennut vaikka simppeliä sitten lopulta olikin. Hetihän sitä piti kokeilla. Loimien luominen on ainakin näin aloittelijavaiheessa vähän raastavaa hommaa, mutta valmiit loimet kauniit!

IMG_1198

(Loimiin kului muuten yllättävän paljon lankaa, jotenkin sitä ajatteli että loimet ovat siinä vaan sivuseikka ja varsinainen langankulutus tapahtuu sitten kudottaessa. Tajusin vasta toisella kerralla loimia luodessa että langankulutushan olisi laskettavissa ja suunniteltavissa kun kukin loimilanka on kuitenkin samanpituinen. No, ensi kerralla sitten.)

Kun loimet oli saanut luotua niin sen jälkeenhän homma oli varsin mutkatonta ja meditatiivista toistoa. Mitä nyt lanka vähän aina takertui sinne tänne ja tuli paukutettua kudos vähän liian tiheäksi tai välillä vastaavasti liian löysäksi tai vedettyä reunat kippuralle kun lanka on liian tiukalla. Mutta muuten oikein mukavaa hommaa.

Ymmärtääkseni noita loimisidontoja on kaikkia erilaisia, en ole tähän perehtynyt mutta onkohan tämän perussidonnan nimi palttina. Sitä tällä kuitenkin saa tehtyä, ei muuta (tai jos saakin, ainakaan en tiedä että miten).

IMG_1208

Testailin tässä vaiheessa jemman pohjalta löytyneillä puuvilla- ja bambulangoilla. Meinasin ensin että heitteille menevät kun en tuollaisia poppanahenkisiä pöytäliinojakaan kotona käytä, mutta sitten tajusin että laudeliinoiksihan nämä tulevat!

IMG_1218

IMG_1233

Tykkään, tykkään kovasti. Seuraavaksi ehkä jo jotain fänsipänsi-huivia ihkulangoista.

(Olisikohan tässä kuvia jo riittävästi, no kerta kiellon päälle, kas näin:)

IMG_1216

15 kommenttia:

  1. Aivan ihania ja niin tasaista jälkeä! Varsinkin tuo vaalea sytytti mussa taas kauhean kudontakuumeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Aika hyvin tasaista jälkeä sai kun malttoi vaan paukuttaa "omalla painollaan" eikä liian raskaalla kädellä.

      Poista
  2. Pirtahan se, ja palttinaapa hyvinkin on tuo sidos :) Tosin tuo pirta voisi engalnniksi olla nimeltään myös rigid heddle. Ja nyt äkkiseltään tulee mieleen, että palttinan lisäksi saa varmasti tehtyä tehtyä myös ripsiä. Joko loimiripsiä, jossa loimi peittää kuteen kokonaan, kuten esim, pirtanauhoissa, tai kuderipsiä, jossa vastaavasti loimi peittyy kokonaan kuteen alle, kuten vaikkapa raanuissa. Enpäs olekaan aikaisemmin nähnyt tuollaisia kangaspuita, kiitos tästä postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti termeistä, ja mielenkiintoista, kaivanpa esiin nuo ripsisidokset. Sinulla on muuten tosi kiva blogi, en ollut ennen käynytkään mutta nyt laitan seurantaan!

      Poista
  3. Oi hitto vie, nyt iski vähän ehkä jonkunsorttinen kateus - kankaankutominen on jotain, mitä todella haluaisin oppia. Ja fänsipänsihuiveja kutoa. Olen oikeastaan itselleni luvannutkin, että kyllä mää joskus vielä, mutta en juuri nyt, kun ei ole oikeastaan tilaa tai aikaa. (Etenkään ei ole tilaa sellaisille isoille kangaspuille. Mieheni ei vielä tiedä, että joskus meillä pitäisi kyllä olla niille tilaa. Hän tulee innostumaan!)

    Tosi kauniita on lopputulokset. Etenkin vaaleampi miellyttää silmää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä muuten on KOKOONTAITETTAVAT. Need I say more.

      Poista
  4. Huikeet! Miten mä en tiennyt tarviivani tällaisia!!! Mä aion kylla opetella kutomaan kanssa! Ja tuollaisethan olis mainiot kun ne on kokoontaitettavatkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nii-i, ihan uusi maailmahan tässä nyt aukeaa. Kokoontaitettavuus oli kyllä iso juttu ostopäätöksen kannalta. Alahan kattelemaan sopivia puita!

      Poista
  5. Ootpahan siistiä jälkeä saanut ensikertalaiseksi! Voihan pöytäkangaspuut.. ravelryssä näkyy mielettömän hienoja huiveja tehdyn tuommoisella laitteella käsinkehrätyistä langoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä tällä oli mielestäni aika helppo alkupaukuttelun jälkeen saada tasaista. Samoja huiveja lienen kuolannut, pitää alkaa kiihdyttää tuota kehräystuotantoa myös. Alunperinhän ostin tämä että saisin lankoja kulutettua mutta saattaa käydä niinkuin joku Ravelryn Ashford-ryhmässä varoitteli että lankoja alkaakin katsoa aivan uudella silmällä ja hankintojen määrä sen kun lisääntyy...

      Poista
  6. Pöytäkangaspuista haaveillaan täälläkin. Tai isoistakin, mutta nehän nyt ei ainakaan mahdu minnekään. :) Todella kaunista jälkeä sait heti aikaiseksi, minäkin tykkään erityisesti tuosta vaaleasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole edes uskaltanut haaveilla isoista juuri tuon mahtumisasian takia. Mutta nämä on hyvä kompromissi! Vaaleassa liinassa värejä on itse asiassa vähän jopa yritetty sovittaa joten kiitos siis, itsellenikin se on mieluinen!

      Poista
  7. jos joskus lähdet vaikka reissuun, niin eihän näitä varmasti uskalla kotiin jättää vartioimatta. ihan hyvin voin pitää huolta sen aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No saat näitä toki muutenkin lainaan, tuskin niillä nyt alvariinsa tulee paukuteltua!

      Poista
  8. Apua, tulipa nyt himo kutomista kohtaan taas! :) entä jos mammalomarahoilla päräyttäiskin "pienet" kangaspuut... Löysin blogisi vasta ja samalla rysäyksellä selailin läpi, ainakin yhdet lapaset pinnasin jo pinterestiin, katsotaan milloin tulee valmista ;) huippuja juttuja sulla täällä!

    VastaaPoista